Wolf Association Sweden
WAS

Finland

Protest mot vargjakt i Helsingfors

Motståndare till vargjakt samlades för att marschera i Helsingfors på onsdagen. Deltagarna motsätter sig förvaltningsplanen för varg som tillåter jakt i stamförvaltningssyfte. I år får man fälla högst 29 vargar.

Demonstrationen arrangerades av varggruppen i naturförbundet Luonto-Liitto, Animalia, Veganförbundet, Jordens vänner och Oikeutta eläimille (djurens rätt). 

>>>Läs mer här på hbl.fi
2015-01-28
______________________________________

”De skjutna vargarna inga hybrider”
Under vargjaktsrättegången i Karleby har presenterats ett DNA-diagram som visar att de skjutna Perhovargarna är genetiskt mycket representativa för Finlands vargstam.

Åklagaren låter förstå att detta diagram kullkastar försvarets påstående om att Perhovargarna skulle ha varit varghybrider.

– Om det ni säger stämmer har vi inte en enda äkta varg i Finland. Det är ett mycket hårt påstående, säger åklagaren.

De åtalade misstänks för grovt jaktbrott. Åklagaren yrkar på villkorligt fängelse, böter och att de hagelbössor och snöskotrar som användes vid jakten ska förverkas till staten.

Försvaret tar fasta på att de fällda djuren inte var äkta vargar. Frågan om varg eller hybrid är central i rättegången vid Mellersta Österbottens tingsrätt.

15 män står åtalade. Vargjakten ägde rum i Perho i januari 2013

>>>Läs mer här på vasabladet.fi

431170_523981717617831_1347674485_nFecebook site

Förbundet Luonto-Liitto vill stänga webbtjänsten där man kan följa hur vargarna rör sig. Förbundet säger sig ha fått uppgifter om att de vargar som bär sändare har spårats och eventuellt skjutits.

Enligt förbundet har polisen i Norra Karelen inlett en undersökning om en varg med sändare som har skjutits.

Vilt- och fiskeriforskningsanstalten har tidigare meddelat att de kommer att stänga sin sida för uppdateringar. Enligt planerna ska den öppna igen i höst.

>>>Läs mer här på svenska.yle.fi

Av: Ida-Maria Björkqvist

Publicerat 2014-02-10.

>>>Läs även en tidigare artikel: allmänheten kan inte längre följa vargarna.

______________________________________

Död varg hittades i Kjulo

I Kjulo i Satakunta har en död varg hittats i ett uthus i byn Vuorenmaa.

Enligt polisen hade vargen inga synliga tecken på skador. Varghonan hade tappat allt hår, vilket tyder på att hon skulle haft skabb, och sedan dött av kyla då hon var utan päls.

Spåren på platsen tyder på att två vargar funnits i uthuset, men att bara en varg kommit ut.

>>>Läs artikeln i sin helhet här på svenska.yle.fi

______________________________________

Tyst godkännande av tjuvjakt bland jägare?

Debatten om tjuvjakt blossade upp på allvar för några månader sedan då medierna skrev om hur tjuvjakten fått vargstammen att krascha. Nu har debatten åter väckts till liv då en grupp forskare riktat anklagelser mot jägarkretsar om att tyst godkänna tjuvjakt.

Forskare från Östra Finlands universitet och Finlands miljöcentral har granskat tiotals jaktbrott som begåtts i Norra Karelen och Kajanaland. Det handlar om fall av tjuvjakt på älg, varg, björn, järv och lodjur.

Tjuvjägare skyddas av jaktföreningar Ur materialet har forskarna kunnat urskilja 32 män som aktivt hållit på med tjuvjakt under 2000-talet. Två tredjedelar av de här männen är aktiva jägare och en del av dem sitter på förtroendeposter inom jaktföreningar.

Forskarna hävdar att tjuvjägarna skyddas av lokala jaktföreningar.

Pertti Rannikko som är professor i miljöpolitik vid Östra Finlands universitet och har varit med om att göra forskningen säger att jaktföreningar ser mellan fingrarna på tjuvjakt. – Om jaktföreningar aktivt skulle ingripa i tjuvjakten skulle den minska avsevärt, säger Rannikko.

Provokativa slutsatser Klaus Ekman som är kommunikationschef vid Viltcentralen säger att forskarnas tolkning är provocerande. – Om man jämför dessa 32 fall med att det finns 380 000 jägare som har rätt att lösa in jaktkort så är det tal om en promille av jägarna som är ute på tjuvjakt, påpekar Ekman.

Ekman säger att debatten om tjuvjakt svartmålar jägarnas rykte. – Allt det som är olagligt har inget med jakt att göra. Den här debatten är väldigt pinsam för gemene jägare, säger Ekman.

Tjuvjakt på stora rodjur som till exempel varg är ändå en känslig fråga på grund av att en stor del av Finlands befolkning godkänner den.

– Det tycks vara mycket folk ute på landsbygden som anser att det inte är kriminellt att illegalt skjuta stora rovdjur. Det här ska bort, för nu dras 99,9% av jägarna som inte har något med tjuvjakt att göra, in i den här diskussionen, säger Ekman.

2013-03-12
Läs mer> Yle Nyheter

______________________________________

Sign the petition. Teretulemast susihukka- Mielipiteen ilmaisu

Viime vuosina susikeskustelu on saanut varsin ikävän sävyn ja sitä hallitsevat lähinnä äärinäkemykset, jotka luovat mielikuvaa siitä, että maaseutu elää lähestulkoon poikkeustilassa susipelon vuoksi. Suden salakaatoja esitetään laajalti ymmärrettävinä hätähuutoina ja onpa vireillä jopa lakimuutokseen tähtäävä adressi, joka pyrkii mm. ajamaan automaattista sudenkaato-oikeutta kaikille aseluvan haltijoille tilanteessa, jossa susi tavataan 150m etäisyydellä asutuksesta.

______________________________________

Neljä kertaa pakkosiirretyn Susi-nimisen suden tarina on kuin elokuvasta. Susi, Finsk-ryskan, kuten sitä Ruotsissa alkuperänsä takia kutsutaan, saapui Ruotsin poronhoitoalueelle loppuvuodesta 2010. Ulosteesta eristetystä dna-näytteestä selvisi, että se edusti venäläis-suomalaista susikantaa, ja toisi siten kipeästi kaivattua uutta geenivirtaa Ruotsin sisäsiittoisuudesta kärsivälle susikannalle.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Susi asettui asumaan Tossåsenin paliskunnan alueelle, ja susisota alkoi. Kaatolupa oli jo haettuna, mutta koska kyseessä oli geneettisesti hyvin arvokas susi, päätti Naturvårdsverket (NVV, Ruotsin ympäristövirasto) siirtää Suden Keski-Ruotsiin kauas poroista.

Ensimmäisen siirron yhteydessä 21.3.2011. Susi nukutettiin, siitä otettiin näytteitä ja sille laitettiin seurantapanta. Arveltiin, ettei sillä olisi mitään käsitystä olinpaikastaan kun se vapautettiin Karlskogan ja Noran välisellä metsäalueella. Muutaman päivän Susi pysytteli niillä sijoillaan tietämättä mitä tehdä. Sitten se lähti neljän susireviirin läpi kohti luodetta Östmarkiin lähelle Norjan rajaa ja seikkaili hetken jopa Oslon liepeillä. Lopulta se lähti kuitenkin päättäväisesti kohti itää ja ohitti Idre samebyn. Siitä se jatkoi matkaa Härjedaleniin lähelle paikkaa, jossa se oli vangittu.

Susi lyöttäytyi yksiin yksinäisen uroksen kanssa, ja alkoi perustaa reviiriä Dalarnaan. Ihanteellinen ja rauhallinen reviiri sijaitsi kuitenkin poronhoitoalueella. Kesällä susipari vietti hiljaiseloa, ja söi vain muutamia lampaita. Tapaukset johtivat kaatolupahakemuksiin, jotka lääninhallitus kuitenkin epäsi. Myöhään syksyllä sudet täydensivät ruokavaliotaan muutamalla porolla, minkä jälkeen kaatolupia oli enää vaikea evätä. Sudet päätettiin jälleen pakkosiirtää pois porojen tieltä.

Loppuvuodesta susipari siirrettiin Tivedeniin suurin odotuksin. Kun uros oli mukana, siirron ajateltiin onnistuvan. NVV teki suuren virheen, kun kertoi julkisesti, missä sudet oli vapautettu. Aluksi ne pysyttelivät yhdessä, mutta jahtaamisen seurauksena joutuivat erilleen. Susi jatkoi pohjoiseen päin, mutta uros valitsi huonomman suunnan. Salametsästäjät tappoivat uroksen joen jäällä, jossa se  hakattiin tai yliajettiin moottorikelkalla kuoliaaksi. Uroksen lähetinpanta löytyi myös jäältä. Susi itse jatkoi matkaansa Jämtlannin poronhoitoalueelle, kuinkas muutenkaan, kotiin.

NVV päätti jälleen, nyt kolmannen kerran, siirtää yksin jääneen suden Jämtlannista Upplantiin. Ihoärsytyksen vuoksi uutta seurantapantaa ei enää laitettu. Tämän kolmannen pakkosiirron oli tarkoitus jäädä viimeiseksi. NVV lupasi, ettei sutta enää ahdistella, vaan sen annetaan elää rauhassa. Susi vapautettiin 6.2.2012 ilman seurantapantaa, ja se katosi samantien tavoittamattomiin.

Alkuvuodesta 2013 Susi oli jälleen otsikoissa. Se oli löytänyt itselleen uuden puolison, ja ne olivat asettuneet asumaan Junseleen poronhoitoalueelle. Kaatolupahakemukset alkoivat pian uudestaan, ja uros ammuttiin luvallisesti helikopterista. Vain laaja kansanliike sai estettyä naaraan lahtaamisen. Susi siirrettiin jälleen, nyt neljännen kerran, Norrtäljeen Tuhkolman lääniin. Ajatuksena oli, ettei se siltä suunnalta enää osaisi palata kotiinsa.

Toisin kuitenkin kävi. Välittömästi vapautuksen jälkeen Susi aloitti paluumatkansa  pohjoiseen, ja tällä kertaa 500 kilometrin matka kotia kohti kesti vaivaiset kaksi viikkoa. NVV on jälleen luvannut, että Sutta ei enää pakkosiirretä. Se elää kuitenkin hyvin vaarallisella poronhoitoalueella, jossa salametsästys on yhtä tavallista kuin Suomessa.

Suden kohtalo on herättänyt voimakkaita tunteita eläinten ystävien, luonnonsuojelijoiden ja poronhoitajien keskuudessa. Sudesta on tullut vahva symboli Ruotsissa vallitsevalle pitkäaikaiselle susikonfliktille.

Suden puolesta kerätyn addressin on tähän mennessä allekirjoittanut yli 150 000 ihmistä 75 maasta.

Vetoomus Susi-suden puolesta

Lähde; Suseryhmä
By Nina Harju

_________________________________________

Tutkija: Suomen susipelko poikkeuksellista – muualla Euroopassa vieras ilmiö.

Suomessa on vähemmän susia kuin monessa muussa EU-maassa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo, että esimerkiksi Espanjassa susia on noin parituhatta, Romaniassa saman verran.

Puolassa susia on noin 500–600, samoin Italiassa. Ruotsissakin susia on puolet enemmän (300) kuin Suomessa (125-135).

Silti susipelko tuntuu vellovan Suomessa suurempana kuin monissa muissa EU-maissa.

Kojola sanookin, että susipelko on lähes kaikissa muissa EU-maissa huomattavan vierasta.

”Ei se ainakaan keskusteluissa nouse samalla tavalla esille kuin Suomessa. Ruotsissa on vähän samanlaista pelkoa, mutta Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa ei tällaista ole. Saksassakin lähinnä vain metsästäjät vastustavat sutta, koska ne vievät osan heidän saaliistaan.”

KALEVA.fi

Lue lisää 26.03.2013 Kalevasta.

Translation

SvenskaEnglishNorskDeutschDanskSuomiFrançais
by Transposh - translation plugin for wordpress

Kategorier

Arkiv

Döda vargar 2016

Sverige; 42 stycken

Uppdaterat 2016-12-30

Licensjakten. 2 jan-15 feb. 13 stycken
Jakten i Dalarna avslutad den 20/1-16

Dalarna/Lövsjöreviret
7/1. 1Hane
6/1. 2 Hanar
3/1. 2 Hanar + 1 Tik
2/1. 1 Hane

Gävleborg
Jakt avblåst. 6 vargar skjutna
9/1. 1 Hanvarg +1 Tik
8/1. 2 Tikar + 1 Hanvarg
5/9. 1 Hanvarg

Norge; 6 st
Finland; 78 st (Licensjakt 2016 19 st)

Döda vargar 2014-15

2015
Sverige; 71st
Norge; 13st
Finland; 48 st
Uppdaterat 2015-12-31
( 142 Skandinaviska vargar dödade i år)

SKYDDSJAKT JÄMTLAND>
> 3 vargar skjutna, 15/2
> 1 varg skjuten, 24/2
LICENSJAKTEN 2015
45 vargar !!
10 vargar skjutna i Värmland, område 1. 28/1
14 vargar skjutna i Värmland, område 2. 28/1
12 +1 vargar skjutna i Örebro, 1/2
4 vargar skjutna i Dalarna, område 1. 28/1
4+1 vargar skjutna i Dalarna område 2. 28/1
2 avräknade p.gr.av sakbbangrepp

Totalt: 45 döda vargar under jakten t.o.m 1/2 -15

3 st. misstänkt jaktbrott. 5, 7 januari 2015

Tatalt 2014. 48 Stycken

2013 > 33 st. + 14 st. Norska
2012 > 56 st. (+ 5 ofödda)
2011 > 40 st.
2010 > 60 st.

Se sidan; Sammanställning döda vargar som ni hittar under Menyn "VARGEN"

Hur många vargar behöver vi ? Linda Laikre

For every fallen wolf by Louise du Toit

Song for fallen Wolves , Sweden 2016 by Rik Bakker

Vargmanifestationen i Sthlm 7/3 2015

All original content on these pages is fingerprinted and certified by Digiprove